Olimme tänään HSKH:n järjestämissä agilitykisoissa Purinalla. Jäi aavistuksen huono kokonaisfiilis kisoista, sillä Siiri selvästi paineistui jonkin verran jännittämisestäni eikä oikein päässyt työskentelyintensiteetissään viime aikojen treenien tasolle. Ei tuota varmaan ulkopuoliset huomanneet, sillä sinänsä Siiri meni ihan reippaasti, ihanneajat eivät tehneet tiukkaa jne. Työskentely oli kuitenkin sellaista siistiä, rauhallista ja tarkkaa sievistelyä, joka ei vaatinut mitään natsimeininkiä ohjauksessa. Enpä olisi eilen Ojangossa uskonut, että tulisin ohjaajalle armotonta huutavaa ja sinkoilevaa raivopäätä kilpailuissa kaipaamaan, mutta se on kuitenkin minun aito ja oikea raivopää-Siirini eikä joku kisakoomakorvike! Niin teennäiseltä kuin se kuulostaakin, niin Siirin riemu merkitsee minulle enemmän kuin tarkat ja puhtaat radat.
Ei sillä, että ne radat puhtaitakaan tällä kertaa olisivat olleet... A-kisassa Siiri aloitti kepit ensin väärästä välistä, siitä 5. Aikavirhe oli -4,47. B-kisassa kämmi kävi harmittavasti toiseksi viimeisellä esteellä, renkaalla, jolla Siiri hyppäsi kehikon ja renkaan välistä. Olin laiska enkä jäänyt vitosen takia korjailemaan, joten hylly siitä sitten tuli. Tosi monella muullakin tuli tuo ihan sama virhe renkaalla, sillä rengasta edeltäneen putken pää ei ollut suorassa linjassa renkaaseen nähden ja se toi oman haasteensa renkaan suoritukseen. Olisi pitänyt olla vastaanottamassa koiraa putken suulla ja korjata juoksulinja renkaan suuntaiseksi.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti