perjantai 12. marraskuuta 2010

Sipoonkorpi





Näissä upeissa maisemissa käymme nykyään Siirin kanssa tallustelemassa oikeastaan joka viikko, joko koirakavereiden kanssa tai ihan keskenämme. Sipoonkorpi on todellinen henkireikä meille molemmille, sillä siellä Siiri saa purkaa käsittämätöntä energialataustaan sille kaikkein luontaisimmalla ja mieluisimmalla tavalla eli hajujen perässä täysillä juoksemalla. Nuo lenkit ovat kerrassaan jotain aivan muuta kuin kehä kolmosen sisäpuolella tapahtuvat arkiset hihnalenkkimme. Kesällä löytämämme koirajuoksu on kyllä tyydyttänyt erinomaisesti Siirin fyysisiä tarpeita ja entinen rimppakinttuni onkin nykyään bodatumpi kuin koskaan, mutta senkin Siirille tarjoama henkinen anti kalpenee oikeiden metsälenkkien rinnalle.

Kiitos tästä mahdollisuudesta kuuluu osittain vanhemmilleni, joiden ansiosta minulla on nykyään lähes jatkuvasti perheen kauppakassiauto käytössä. Opiskelija + auto -yhdistelmä kuulostaa ehkä äkkiseltään turhanpäiväiseltä kermaperseilyltä, mutta ette ikinä uskokaan, miten suuri vaikutus sillä on tuollaisen energisen, harrastavan ja riistaviettisen maalaiskoiran henkiseen hyvinvointiin. :-)

Ei kommentteja: