maanantai 6. joulukuuta 2010

Pieniä marsuja, suuria marsuja...

Kuten jo sanoinkin, viimeinen viikko on ollut melkoista hössötystä uusien ja vähän vanhempienkin marsujen parissa. Olen kuitenkin ylimääräiset marsuhuumaiset höyryt kilometrin mittaisine tarinoineen ja kuvapläjäyksineen aika tehokkaasti aina purkanut Marsufoorumin päiväkirjan puolelle, joten tyydyn nyt esittelemään kulunutta marsumaista viikkoa muutamien valittujen kuvien kera.




Koska aikaa on kerrankin ollut, olen viettänyt tuntikausia pikkuisille herkkuja tarjoillen joko sängyllä tai marsujen juoksutusaitauksessa istuskellen. Molemmat ovat olleet tosi rohkeita reippaita ja antaneet helposti silittää juoksutusalueellakin herkuttelun yhteydessä.




Kuvia on tietysti tullut otettua paaaaljon... Tänään oli viralliset marsujen jouluposeeraukset.



Alunperin oli tarkoitus, että isot ja pienet pojat eläisivät vain pareittain toisiaan näkemättä, sillä olin lukenut marsufoorumilta sellaista, että vanha urospari ei välttämättä enää tulisi toimeen uusien laumanjäsenten myötä. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että kinat Edwinin ja Antonin välillä ovat tilanteesta riippumatta hyvin epätodennäköisiä Edwinin hämmästyttävän pitkäpiimäisen, lunkin ja riitatilanteita kaihtavan luonteen takia. Hienosti kaikki onkin tähän asti mennyt, ja nylkytysten, hurinoiden ym. mahtailu- ja välienselvittelyeleiden liki täydellinen poissaolo poikajoukon kanssakäymisessä suorastaan hämmentää. Mitä nyt Edwin välillä ihastuneena pitää omaa uniikkia, erittäin matalaa ja pehmeää hurinaa yrittäessään hurmata suosikkipoikaansa Williamia. ;-)

Hyvät kemiat tulivat tarpeeseen, kun siirryimme seuraavan kuukauden ajaksi Somerolle teurastamoharjoitteluni takia. Päätin yhdistää pojat yhdeksi laumaksi viettämään luksuselämää n. 4x2 m kokoiseen "lomahotelliin".




William on hurmannut minut täysin erittäin sosiaalisella ja touhukkaalla olemuksellaan! Pikkumarsun energia on jotain ihan käsittämätöntä: "haluan olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa".



William bongasi paprikaa...



Ja taas William vauhdissa, tällä kertaa Antonin seurassa.



Tässä koko jengi onnellisena yhdessä. Täytyy nyt koputtaa puuta tuon sopuisan laumaelämän suhteen ja pitää silmät auki nuorison uhmaiän varalta.

2 kommenttia:

Neea kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Neea kirjoitti...

Pikkumarsut on kyllä niin ylisuloisia! (: