torstai 3. helmikuuta 2011

Onnistumisagit


Jos viime viikolla oli ketutusagit, niin tällä viikolla oli sitten onnistumisagit! Ruuhkaakaan ei ollut juuri lainkaan, joten ehdin hyvin ulkoiluttaa Siiriä juuri ennen treenejä. Se varmaan auttoi pahimpiin kuumumisiin ja sinkoiluihin.

Tehtiin ylläolevaa kolmosluokan hyppyrataa. Tosi kivan ja selkeänoloinen rata, vaikka omat koukkunsa siinäkin oli näennäisestä helppoudesta huolimatta. Heti ensimmäinen kierros vedettiin kuitenkin virheettömästi läpi yhtä pujottelun viimeisessä välissä tullutta virhettä lukuunottamatta. Hienosäätöä toki löytyi: ensimmäinen ohjaussuunnitelmani sisälsi mm. ryysimisen valssaamaan seiskaputken jälkeen, mikä ei ollut kovin fiksua - kiirehän siinä tuli. Niinpä seuraavalla kierroksella lähetin koiran putkeen ja menin passiin pussin luo, ja vasta sen jälkeen puolenvaihdos. Tällaista ennakoivaa ohjausta ehdottomasti lisää ohjaussuunnitelmiini - Siiri on hyvin estehakuinen koira, joten ihan turha koko ajan juosta sen rinnalla kun voi kaikessa rauhassa ilman hurjaa spurttaamista lähettää sen esteelle ja mennä itse valmiusasemiin seuraavan esteen luo. Tällä tavoin ohjaus on paljon todennäköisemmin ajoissa!

12:sta jälkeen tiukka haltuunotto ja lähetys renkaalle, jonka jälkeen pituus takaaleikkauksella. Seuraavaksi saatoin taas hyödyntää Siirin estehakuisuutta, joten Minnan ohjeiden mukaisesti lähetin Siirin "pimeään putkensuuhun" ja kiersin itse putken sen toiselta puolen. Toimii heevetin hyvin! Tosin vikalla eli kolmannella kierroksella unohdin kääntää rintamasuuntaa ja "vetää" koiran oikealla kädellä putkeen, jolloin Siiri luonnollisesti meni putkensuun ohi ihan niin kuin ohjattiin. Enivei, tuolla tekniikala jäi hyvin aikaa ennakoivaan valssiin esteellä 16.

Kaikkiaan vedettiin musta molemmat tosin hyvin ja opin mm. että kannattaa luottaa Siirin estehakuisuuteen ja oikeasti hyödyntää sitä!

Sori, tämä blogi on nykyään ennemminkin minun oma henkilökohtainen agitreenipäiväkirja. Jatkan silti tätä tyyliä agitreenien ylöskirjauksessa niin kauan kuin intoa vaan riittää, sillä olen havainnut, että kaikista tämäntyyppisistä oppimispäiväkirjoista on minulle todella paljon hyötyä! Vaikken myöhemmin koskaan näitä lukisikaan, niin asiat jäävät näin paremmin mieleen seuraavaa kertaa ajatellen.

Ei kommentteja: