sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Aurinkoinen viikonloppu + lukuvinkki terveellisistä elämätavoista kiinnostuneille

Aurinkoista kevätpäivää vain kaikille. Olen viikonloppuna hankkinut rutkasti aurinkoterapiaa lasketellen ja Siirin kanssa ulkoillen. On se vaan niin ihanaa tajuta, että kevät on todellakin tulossa!

Oltiin tuossa äsken taas ulkona, ja yllätin laittamalla miehen nappaamaan muutaman kuvan.


Kun Siiri on tarrautunut vetoleluun, niin sitä saa kieputtaa ja nostella ilmaan niin paljon kuin voimaa vaan riittää! Pientä vaihtelua rautojen kolisteluun, esim. tässä menossa pystysoutu karvasäkillä :-D



Ah niin loistokasta poseerausta molemmilta... Huomaa, ettei ole kummallekaan ihan arkipäivää olla kameran edessä, sillä kaikki poseeraukset olivat tätä tasoa.

Mutta sitten varsinaiseen asiaan. Tässäkin blogissa ihan viime aikoina esillä olleiden pirkkopirteä-henkisten intohimojeni perusteella ei liene vaikea päätellä, että olen paitsi liikunta-, myös yleinen terveysintoilija. Olen jo yläasteajoilta lähtien ollut kiinnostunut esimerkiksi terveellisestä ravinnosta, ja pikku hiljaa siitä on muodostunut minulle aivan keskeisen tärkeä hyvän olon, terveyden, energian ja nautiskelun lähde aikaisemman kalori-makroravinteet -lähestymistavan sijaan. Eipä siis ihme, että olen viime aikoina aivan innosta pinkeänä lueskellut Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti -kirjaa. Aluksi olin epäilevänen, sillä nimi viittaa johonkin ihmedieetti-rasvanpoisto -kategoriaan solahtavaan opukseen, ja sellaisia mä en kaikkea kalorienlaskemista ja "kesäksi bikinikuntoon" -tyyppisiä juttuja nykyään suorastaan vihaavana voi sietää.




No, kyllähän Jaakkolan ohjeilla epäilemättä rasva lähtee sulamaan, mutta lähinnä hyvän ja energisemmän olon ja paremman terveyden sivutuotteena. En ole koskaan vielä törmännyt yhtä kokonaisvaltaisesti koko kehon ja mielenkin huomioonottavaan elämäntapaopukseen! Erityisesti kappaleet unen ja ruuansulatuselimistön kunnon merkityksestä olivat todella herättäviä. Kirjassa käsitellään kattavasti monia kehon hyvinvointiin ja koostumukseen vaikuttavia hormoneja unohtamatta lähes joka sivulla esiintyviä konkreettisia ja toteutettavissa olevia neuvoja elämäntapamuutoksiin, joilla näiden hormonien tasapainoon voi vaikuttaa.

Oma treeniohjelmani on nyt intervallit äskettäin treeniohjelmaani lisättyäni hyvin pitkälti kirjan suositusten kaltainen, eli pääasiassa raskasta punttitreeniä, niitä intervalleja ja palauttavaa liikuntaa, ja en voi muuta kuin olla tyytyväinen! Olo on todella energinen ja innostunut, aineenvaihdunta on vilkastunut ihan hämmentävällä tavalla ja olen aika vakuuttunut, että kehonkoostumuksessa on jo tapahtunut jotain muutoksia. Syön niin paljon kuin nälkäsignaalien mukaan vain ikinä jaksan ja pystyn (2-3 ateriaa enemmän kuin ennen, joista yleensä kolme lämmintä ateriaa) ja silti joitain senttejä on kropasta ottanut ja lähtenyt, vaikkei se ole ollut mitenkään erityisesti tavoitteena. Olen myös pikkuhiljaa omaksunut kirjasta uusia tapoja itselleni, esim. yritän entistäkin tarkemmin katsoa, että joka ikinen ateria pursuilisi ravinteikkaita kasviksia, suosin joka aterialla ennemmin proteiineja ja elimistön tarvitsemia rasvoja aikaisemman runsaan, ravintoarvoltaan neutraalin tyydyttyneen rasvan mättämisen sijaan, syön useammin jne. Uni on ylivoimaisesti heikoin lenkkini, mutta ehkä joskus saan senkin puolen kuntoon.

Paljon on kirjassa myös tuttua ja turvallista, mm. hiilihydraattitietoinen elämäntapa. Aloitellessani punttisaleilua kunnolla uudelleen pitkän tauon jälkeen mietin masentuneena, että onkohan mun pakko siirtyä takaisin ankealle ja vähärasvaiselle tonnikala-maitorahka-raejuusto-puuro-riisi ym. linjalle kehittyäkseni. Olen karpannut muutamia vuosia enkä todellakaan kaipaa takaisin sitä varsinkin aamuja ja päiviä häirinnyttä väsynyttä, vetämätöntä ja nälkäistä oloa, jonka puurot, leivät ja pastat mulle aiheuttivat. Muistan erityisen hyvin, miten varsinkin lounaan jälkeen koulun iltapäiväharkoissa oli ennen aina ihan tuskaisen vaikea väsyneenä keskittyä, vaikka kuinka olisi doupannut itseään kahvilla.

No, nähtävästi mun ei tarvitsekaan alkaa syömään taas puuroa, sillä esim. Jaakkolan "oppi-isä" Poliquin suosittelee aamupalaksi lihaa ja pähkinöitä. Kyllä, lihaa ja pähkinöitä! Kaikista hiilaripitoisimmat ruuat on kirjan mukaan parasta ajoittaa treenin jälkeen, mikä mulla tarkoittaa käytännössä hiilaria sisältävää palkkaria ja esim. bataattia päivällisellä. Toimii!

Kirjassa on myös paljon sellaista, jota en ihan näin äkkilukemalta jonkun yksittäisen "gurun" sanomana sulata, vaan ne jutut vaatisivat enemmän penkomista. Tällaisia asioita ovat esim. Hormonidieetin (ja ennen kaikkea Poliquinin) suosittelema valtaisa lisäravinteiden määrä, suolahappolisän suuren suuri merkitys ja luomun ylivertaisuus. Sen verran on kuitenkin kriittinen, akateeminen ajattelu kehittynyt yliopistossa lääketiedettä vahvasti muistuttavaa tieteenalaa lukiessa (I truly hope so :-D), etten ilman vakuuttavaa tutkimusnäyttöä ole valmis laittamaan rahojani massiiviseen pilleripurkkiarmeijaan ja vaikkapa juuri luomuun. Joitakin tarpeellisiksi katsomiani lisäravinteita (lähinnä omega3, D-vitamiini ja magnesium) olen kyllä ruvennut käyttämään.

Ei kommentteja: