tiistai 3. heinäkuuta 2012

Marsujen hammasongelmia

Hieman hävettää, kun tämän blogin nimi on "Luppakorvia ja karvamakkaroita", vaikken ikinä kirjoita tänne karvamakkaroistani mitään... Minua on välillä vaivannut pieni uupuminen marsujen kanssa enkä ole kokenut saavani niistä yhtä paljon iloa irti joskus aikaisemmin. Ja nyt kesällä olen kokenut todella huonoa omaatuntoa jättäessäni marsut Helsinkiin miehen hoidettavaksi, mutta toisaalta en kesäkämpässäni pystyisi oikein pitämään niitä varsinkaan missään isossa aitauksessa. Omassa kämpässä sen sijaan riittää tilaa niin paljon, että marsuille voi helposti antaa yhden huoneen käyttöön (tai no, on siellä myös mun koulukirjat ja miehen "leluja"...).

Nyt tunnen itseni entistäkin huonommaksi marsunomistajaksi. Käydessäni parin viikon tauon jälkeen kotosalla marsuja katsomassa huomasin, että Edwin on laihtunut ihan silminnähtävästi. Muuten Edwin vaikutti virkeältä ja söi, tosin ehkä vähän vaivalloisesti. Etuhampaissa en havainnut mitään outoa, mutta epäilin, että poskihampaissa on jotain vikaa - niitä en kuitenkaan saanut ilman apuvälineitä katsottua. Jouduin lähtemään arkiviikoksi taas muualle, mutta marssitin miehen Edwinin kera eläinlääkäriin.

Eläinlääkärissä hampaiden tarkastuksessa havaittiin, että etummaisimmat alaposkihampaat ovat silloittuneet eli kasvaneet toisiaan kohti kielen päälle. Ne saatiin lyhennettyä ilman rauhoitusta. Etuhampaista ei kai sitten eläinlääkärikään löytänyt vikaa, vaikka tyypillisesti myös ne kasvavat liian pitkiksi poskihammasongelmissa. Eli kannattaa muistaa ne piilossa olevat poskihampaat, jos etuhampaat ovat ok. Tyypillinen virhe eläinklinikoilla on (nyt mahdolliset tulevat kollegat kuulolle), että keskitytään liikaa niihin etuhampaisiin ja leikataan ne liian lyhyiksi - jopa niin lyhyiksi, että marsu ei pysty syömään lainkaan! Marsun hampaat eivät ole samanlaiset kuin kanilla, vaan varsinkin alaetuhampaat ovat pidemmät. Ala- ja yläetuhampaiden linjan tulee olla hieman leikkaava, mutta alaetuhampaat eivät saa kuitenkaan ottaa ikeneen kiinni yläetuhampaiden takana poskihampaiden ollessa yhdessä.

Edwinin suussa oli myös ilmeisesti jokin paise? Tai eka ymmärsin sen kuvauksesta päätellen olleen jokin ruokaklöntti, mutta tarkempi haastattelu  ja viikon ab-kuuri puhuisivat jonkin sortin paiseen puolesta. Taas vinkki tuleville kollegoille: sanokaa ja kirjoittakaa ylös mitä ikinä teettekin vastaanotolla, mun miehen tyyppiset asiaan vihkiytymättömät eivät muuten tajua yhtään, mitä siellä tapahtuu, jos tajuavat sittenkään. ;-) Ei sillä, että mäkään muistaisin ikinä puoliakaan mitä vastaanotolla sanotaan, kun keskityn vaan hätäilemään ja jännittämään. Ovat ne yhteenvedot aina olleet ihan kullanarvoisia.

Mutta täytyy toivoa, ettei purennassa ole mitään vikaa ja poskihampaat jatkossa kuluisivat normaalisti. Eläinlääkäri suositteli röntgenkuvia, jos ongelmia ilmenee edelleen. Syitähän hammasongelmiin on marsuilla monia, esim. synnynnäinen tai traumaan tai infektioon liittyvä purentavirhe. Ravinnosta en usko tuon johtuvan, sillä muut marsut voivat hyvin ja pulskasti ja marsuni syövät hampaita kuluttavaa heinä- ja pellettivoittoista ruokaa. Mä en usko marsujen ruokinnassa hirveästi tuoreiden vihannesten tärkeyteen, sillä marsun perusrehua on hyvälaatuinen kuiva- tai tuoreheinä ja haluan, että marsuni täyttävät masunsa sillä eivätkä kaikenmaailman herkkuvihanneksilla, joita marsun elimistö ei ole varsinaisesti kehittynyt sulattamaan. Pelletistä, C-lisästä ja kesäisin tuoreheinästä tulee aivan taatusti tarpeeksi kaikkia niitä vitamiinejä, mineraaleja ja hivenaineita mitä heinästä ei saa, ei siihen todellakaan mitään porkkanoita ja paprikoita tarvita. En tiedä mistä on peräisin tämä yleinen käsitys, että vihannekset ovat itsestäänselvä osa marsun päivittäistä "ruokaympyrää". Toki niitä voi päivittäinkin antaa kohtuullisia määriä jos haluaa ja onhan tuoreiden syönti ilman muuta erinomaista virikettä. Ei niitä kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä säntillisesti joka ikinen päivä reilua kipollista pilkkoa ellei erityisesti halua viihdyttää niillä marsua tai vaikkapa korvata C-lisää esim. paprikalla. Ja mitä tuohon viihdyttämiseen tulee, niin kannattaa muistaa, ettei lapsillakaan joka päivän kuulu olla herkkupäivä...

Ohops, menipäs vähän ärsyttävän sävyiseksi "kyllä minä tiedän" -tyyppiseksi meiningiksi, vaikka en kyllä todellakaan koe nyt olevani mikään esimerkillinen marsunomistaja... Juuri mm. tällaisten hammastapausten takia marsut olisi syytä punnita säännöllisesti mahdollisen laihtumisen varalta, mutta arvatkaa vaan huomasinko ohjeistaa mitään painontarkkailusta.

Lisää marsujen hammasongelmista löytyy esim. täältä.

Ei kommentteja: