sunnuntai 28. lokakuuta 2012

No niitä marsuja kans!

Jaahas, tätä matskua tulee nyt ihan hirveällä syötöllä aikaisempaan nähden, mutta antaa tulla nyt kuitenkin vaan! Tämä bloggaaminen ruokkii muikeasti kaikkia inspiraatioita ja innostusvirtoja, ja sitähän mä en pane pahekseni.

Eli tänään kuvailin vihdoinkin niitä marsuja. :-) Tällä hetkellähän meillä asustaa siis kolme poikamarsua Edwinin kuoleman jälkeen: James, William ja Anton.

Ensimmäisenä poseerausvuorossa Bondien 50-vuotiastaipaleen kunniaksi James. "Nimeni on James, Ja-mes Bond!"




James raukka joutuu tällä hetkellä elelemään vallan yksikseen, sillä Edwinin kuoleman jälkeen se ei ole tullut yhdenkään toisen marsuni kanssa toimeen, ei edes lattialla juostessa. James on hieman turhautunut yksinoloonsa ja keksinyt mitä mielenkiintoisimpia keinoja kavuta aitauksessa kahden vihamiehensä puolelle turpiin saamaan. Eräs tällainen reissu johti oikein mehevään komplisoituun, tulehtuneeseen sarveiskalvohaavaan (ks. oikean puoleinen kuva) ja mietittiin eläinlääkärin kanssa mahtaakohan tuosta enää silmää tulla... Haava oli täynnä valkoista plakkia, koko silmä harmaa ja siitä valui märkäistä eritettä oikein kunnolla. No, reilun viikon silmätippailu Oftan Akvakolilla kuitenkin tuotti ylempänä näkyvän parhaan mahdollisen lopputuloksen! Ilmeisesti marsujen silmien paranemispotentiaali on perin suuri eikä hurjatkaan korneahaavat etene ihan mahdottomasti.

Antonille maistuu kuvausrekvisiitta hyvin.


Ja viimeisenä William.



Williamin ulkonäkö on hieman petollinen, sillä se näyttää maailman suloisimmalta ja kilteimmältä marsulta, mutta luonteeltaan on oikeasti hieman häijy. Jamesia William on vihannut aina, ja päräyttää kyselemättä suoraan sen kimppuun. Muidenkin marsujen kanssa on aina ollut vähän jotain eripuraa, ja nyt on ilmeisesti hiljattain tapahtunut Antonin ja Wiltsun kesken pieni vallanvaihto Antonin persuksissa olevista ruvista päätellen. No, ainakin mun läsnäollessa vaikuttaisi meno Antonin ja Williamin valtakunnassa melko rauhaisalta, joten William saa vielä jatkaa laumaeläimen esittämistä. Jamesiakaan en yksin haluaisi pitää, ja sille onkin etsinnässä kaveri. :-)

Tämä oli ensimmäinen marsujen poseeraustuokio, jossa Edwin ei ollut mukana. :-( Hänelle löytyi viimeinen leposija perintölasikaapistamme, muiden tärkeiden asioiden keskeltä.


Lepää rauhassa Edwin.

Ei kommentteja: