perjantai 16. marraskuuta 2012

"Hei me treenataan" eli päivän tokot

Sanoin, ettei treeniblogin kirjoittelu sovi mulle, mutta ehkä mä silloin tällöin ihan fiiliksen mukaan voisin jotain treenejä ylös laittaa - jos ei muuten, niin ihan vaan siksi, että te uskotte mun treenaavan tokoa. :-D

Treenailtiin tänään Hakunilan urheilupuiston nurtsilla.

Kaukot. Ensin istumaannousua 5:en, 10:en ja 15:sta metrin matkalta, sillä Siirillä on taipumusta välillä tehdä tuo ensimmäinen istumaannousu hitaasti. Nyt sujui hyvin! Sitten istu-seiso samaan tyyliin, edelleen sujui hyvin. Lopuksi pidempää sarjaa täydeltä matkalta ja maahan-seiso vasta toisella käskyllä, joten loppuun vielä vahvistus siitä.

Ruutu. Ensin pari kertaa palkka merkiltä, sitten 3x lelu ruudun takaa. Siirillä on ollut taipumusta ennakoida ronskistikin pysähtymistä, ja nuo leluruudut ovat olleet tehokkain tapa siirtää ajatus pois ruudun etureunasta. Viimeinen toisto ilman lelua pysäytyksellä seisomaan menikin hyvin!

Luoksetulo. Ensin pelkkä pallonheitto koiran yli, sitten seisomaan pysäytyksiä takapalkalla. Siiri olisi voinut täpäkämminkin pysähtyä ja lisäksi se ei millään tahtonut löytää suorinta tietä takapalkkana toimineelle lelulle. Seuraavalla kerralla voisi pari kertaa ihan reilusti näyttää takapalkan heiton taa, jotta ajatus olisi pysähdyksissä kunnolla siellä takana.

Kaikkiaan mainio fiilis ollut treeneissä edelleen, eikä pelkästään Siirillä! Aina jos oma fokus alkaa treeneissä hiukankin harhailla tai on semmoinen "ai sitä pitäis taas treenata tokoa" -olo, niin mietin tavoitettamme ja tuota Eye of the tiger -biisiä. ;-) Toimii ihan hemmetin hyvin ja saan kunnon tsempin päälle! Toisaalta on jotenkin surullista miettiä sitä, miten niin monta hyvää harrastusvuotta meni Siirin kanssa aivan hukkaan mun päämäärättömän höpöhöpöfiilistelyn takia. Voi kumpa olisi joskus aikaisemmin ollut tuollainen motivaatiovalmennus ja kumpa olisin ymmärtänyt taistella pitääkseni unelmani hengissä, niin ties mitä saavutuksia meille olisi jo kertynyt ja Siirikin olisi saanut paljon enemmän toimintaa! Mutta ei se auta ruikuttaa menneitä - nyt keskitytään täysillä tulevaisuuteen.

Urheilupuistosta jatkoimme Sipoonkorpeen kävelylle. Juuri kun olimme pääsemässä takaisin autolle, niin Siiri perkele otti ja lähti jäniksen perään. :-( Se on vaan aina jotain sanoinkuvaamattoman raivostuttavaa kuunnella etääntyvää ajohaukkua, joka lopulta lakkaa kuulumasta. Tällä kertaa ehdin kehittää Siiriä odotellessani myös järkyttävän paniikin, kun sillä vaan kesti ja kesti. Kun neiti lopulta suvaitsi saapua, paniikki muuttui kiukuksi ja vastoin kaikkia mahdollisia ohjeita raivosin Siirille ja raahasin sen niska-perseotetta muistuttavalla tyylillä autolle. Ei näin...

PS. Kun selitin miehelle minkälaista settiä olen viime aikoina suoltanut blogeihini, niin se vaan pyöritteli päätään ja totesi "Lääkkeet". :-D Okei, myönnetään, ehkä välillä menee pikkasen liian lujaa ja mietin leikilläni onkohan sitä tullut nautittua liikaa jotain... Mun elämäntyylilläni se voi tarkoittaa käytännössä joko myös vaikutuksista mielialaan tunnettuja D-vitamiinia, kalaöljyä (joita vedän hevoskuurina moninkertaisesti yli virallisten suositusten) tai salilla jaossa olevia endorfiineja.

PPS. "Tavoitteena täysi kymppi" -kirja on saapunut postiin, kivaa! Tuskin maltan odottaa, että pääsen siihen käsiksi!

Ei kommentteja: