tiistai 21. toukokuuta 2013

Kesä tuli, ja sen myötä paluu juurille

Milteinpä mitä tahansa blogiskeneä seuraavat ovat varmaan jo kurkkuaan myöten täynnä näitä "hei, se on kesä nyt" -postauksia, mut ku se vaan on kesä, ja se on ihanaa! Tämä blogi ja kuvausharrastuskin ovat sen myötä heräilemässä talvihorroksestaan.

Elukkablogin puolelle siirtyminen on tavallaan samalla myös eräänlainen paluu juurille. Olen viimeisen puolentoista vuoden aikana hurahtanut aika lailla erääseen toiseen harrastukseen, nimittäin punttitreeniin, ja pariinkin otteeseen alkanut pitämään aiheeseen liittyen blogia tämän blogin jäädessä vähemmälle huomiolle - molemmilla kerroilla päätyen siihen lopputulokseen, ettei ole mun juttuni eikä tunnu pidemmän päälle hyvältä. Vie vaan aikaa tärkeämmiltä jutuilta, kuten marsujen palluttelulta ja puistohengailulta Siirin kanssa. Vaikka rakastan salitreeniä ja terveellistä, monipuolista ruokaa, niin en blogiseikkailuissani oikein ole löytänyt itseäni tästä parhaillaan vellovasta "fitnessbuumista", jossa kuvataan treenin jäljiltä pullistelevia hauiksia ja ihkuja pinkkejä treenivaatteita kännykkäkameralla peilin kautta ja hehkutetaan kaikissa mahdollisissa sosiaalisissa medioissa, kuinka hyvältä maitorahka ja kaiken maailman protskupannarit maistuukaan. Sen sijaan täältä blogista löydän itseni vuosi toisensa jälkeen kokematta koskaan vastaavanlaisia eksistentiaalikriisejä, vaikka tää on vaan tälläinen hiljainen ja pieni blogi ja välillä on hyvinkin pitkiä jaksoja ilman elonmerkkejä. Kyse lienee siitä, että mä olen syntynyt ja kasvanut maanläheiseksi eläin- ja luontoihmiseksi, mutta oikeaa "fitnesskissaa" musta ei saa tekemälläkään.

Mutta niin, se kesä, ja ne elukat! Tai no, lähinnä Eläin.


Jösses kun puistohengailukävelylläkin voi Eläimelle tulla KUUMA...


Vaikka on perinteinen aika Siirille aloittaa vesihurjastelut, niin mä asetin sille korvatippakuurin ajaksi lutrauskiellon. No, arvatkaapa kuinka monta minuuttia meni Sipoonkorvessa siihen, että neiti näytti heikon hoitomyöntyväisyytensä?


Tietenkään pelkkä kahlailu ei riitä, vaan se koko hiton lärvi hiivakorvia myöten pitää työntää sinne kuraveteen...

James oli eilen siellä silmänpoistoleikkauksessa, ja kaikki on sujunut todella hyvin so far. :-) Mutta lupaan kirjoitella marsujen kuulumisista tarkemmin, kunhan saan toteutettua pitkään muhineen aikeeni kuvata niitä parvekkeella tai ulkona!

Ei kommentteja: