sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Chillailuviikonloppu maalla

*EDIT* Huomasin postauksia lukiessani, että tämä blogi on pikku hiljaa luisumassa lähes joka postauksessa toistuviin kouluaiheisiin kuin huomaamatta. Se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus kun kuitenkin suht tarkkaa teeman rajausta mallia omat elukat pyrin pitämään yllä ja samalla toivon, että tämä toimisi jatkossa paremmin omana irtiottokanavanani koulujutuista. Älkää siis hämmentykö pienestä postausten siistimisestä. Nyt pitäisi sitten vaan jatkossa pyrkiä keksimään tänne enemmän teeman mukaista asiaakin niin ei tule houkutusta poiketa sivupoluille, heh. :-D

Rankan jakson jälkeen jattelin enemmän kuin  kuin ansainneeni kunnon chillailuviikonlopun ja päätettiin porukalla lähteä Somerolle ottamaan hieman etäisyyttä arjen kuvioihin. Ihan ensimmäisenä Somerolla Siiriltä lähti ylimääräinen turkki, ja sen jälkeen Siiri pääsi siis rakkaisiin kotikotipuskiinsa huutamaan sydämensä kyllyydestä - lienee parasta aktiviteettia, mitä tuolle eläimelle voi tarjota. :-D (Jos joku ei tiedä mitä ovat Siirin puskaräyhäämiset, niin täältä löytyy perin havainnollistava video aiheesta.) Ja kyllähän ääntä irtosikin huolella, kun arkiviikko oltiin eläinten kanssa menty puhtaasti perustarpeiden ylläpidolla.

Siiri oli koko viikonlopun Somerolla äärimmäisen kiltillä tuulella ja hyväksyi täydellisesti kaverikseen 11-viikkoisen the girl with no name -pennun - siitäkin huolimatta, että äiti varoitti sen roikkuvan intensiivisesti kaikkien aikuisten koirien korvissa ja ihan aiheesta varoittikin. Siiri ei kuitenkaan sanonut yhtä pientä pahaa sanaa, vaan mennä viipotti tyytyväisenä pentu kimpussaan. Aijai, olisi se mahtava koira oman uuden pennun hankkimistakin ajatellen! Useinhan vanhat nartut saattavat olla hyvinkin kärttyisiä pennuille, ja usein kieltämättä ihan aiheestakin. Vaan ei meidän Siiri, jonka olemuksesta muutenkin viimeisenä tulevat mieleen sanat "vanha" ja "kärttyisä". Äidinkin mielestä sitä voisi hyvin luulla nuoreksi koiraksi, ja nuorihan neiti lähes kymmenen vee onkin sielultaan - iän kartuttamalla  elämänkokemuksella ja rohkeudella varustettuna vain.

Alla Siirin leikkejä Raidin ja puppysen kanssa. Nuoret pojathan ne vasta puuma-Siirin heikko kohta ovat. :-D









Raidin kintuissa riittii vipinää lelun kaappauksen jälkeen...





Pentunen viipotti perässä minkä vaan pystyi.







Alla Siirin pieni huilitauko puskaräyhäämiseltä ja muulta. Ruoho maistuu, nomnom.



Kyllä nyt kelpaa trimmin jälkeen kun ei ole niin ruma eläin. Kehtaa taas paremmin olla Siirin kanssa ihmisten ilmoillakin.




Tässä vielä näkymä Raidin ja pentusen "pesään" keittiössä. Ovat kuulemma ihan itse sinne keränneet nuo kaikki lelut. Mies sanoi, että Siirinkin olisi syytä opetella keräilemään lelunsa petilleen eikä roudata niitä eri puolille kämppää.



Semmoinen kuvapläjäys se! Nyt vaihtuu jälleen koulussa kolmen viikon jakso, ja vaikka koulumatka pitenee, niin muuten pitäisi jäädä vähän enemmän vapaa-aikaa. Olen tässä suunnitellut, että pitäisi metsässäkävelyn ja valokuvauksen lisäksi elvytellä muutamia uusvanhoja harrastuksia, joita voisi helposti harrastaa myös arkena ihan täällä Puistolassa ilman autorundeja kehä kolmosen toiselle puolelle ja joissa yhdistyisi sekä oman pääkopan tuuletus että Siirin viihdytys. Aikaisempi lähiössä tapahtuva ykköspäänupintuuletuskeinoni, punttisali, nykyään on nimittäin ihan mahdotonta pakkopullaa puolen vuoden raivostuttavan treenien takkuamisen jäljiltä ja se kaikki aika on lisäksi myös pois Siirin aktivoinnista. Jotain pitäisi tilalle nyt siis saada. Mutta ehkä näistä jutuista lisää enemmän joskus myöhemmin, kun kerran niiden pitäisi sopia blogin teemaankin. ;-)

Ei kommentteja: