sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Metsän huuto


Mitä kiireisempää arki on, sitä voimakkaampi on metsän - tai no, lähinnä Sipoonkorven - kutsu loppuviikosta. Ja perjantaina se oli jo aivan huutavan pakottava, kun en ollut tehnyt koko viikolla Siirin kanssa muuta kuin nopeita pissapyrähdyksiä. Mulle on yksittäisen viikonlopun kohdalla se ja sama mitä muuta ohjelmassa, kunhan vaan pääsen metsään Siirin ja omien ajatusteni kera, ja nimenomaan kaksistaan varsinkin nyt, kun kaikenlaista sosiaalista interaktiviteettia on paljon arjessa. Silloin kaikki on hyvin ja tunnen joka solullani, miten akut latautuvat uudelleen ja lapsenomainen innostus sykkii taas alkuviikon malliin.

Niinpä perjantai-iltana kun "normaalit" ihmiset suuntasivat bilettämään kaupunkiin, niin tämä tyttö lähti kaksistaan koiransa kanssa kehäkolmosen toiselle puolen metsän hiljaisuuteen tallustelemaan muutamaksi tunniksi. Suuntana Bisajärvi ympäristöineen.








Eikä tässä tuntunut olevan vielä ollenkaan tarpeeksi. Lauantaina metsän huuto oli edelleen huumaava, ja niinpä tyttö pakkasi koiran ja repun jälleen autoon ja suuntasi tällä kertaa kohti Fiskträskiä. Nykyään sielläkin tulee käytyä aika usein, kun olen löytänyt syklisiä reittejä. Pelkkä rantaan ja takaisin kävely olisi pidemmän päälle tylsää.




Niinpä niin, "toiset sen ymmärtää". Siiri ei ihan aina ymmärrä. Mulla palaa joskus käpy sen puskassa haukkumiseen ja komennan sitä olemaan hiljaa ihan vaan, koska luonnon hiljaisuuden ja samalla mun meditointirauhan rikkominen ärsyttää. Tällä kertaa luonnon rauhan kunnioitus oli tosin ehkä normaalia paremmalla tolalla.








Huomaatteko muuten, että tällä kertaa en pyydellyt anteeksi, että täältä tulee taas samaa vanhaa tylsää käytiintossametsässäkoirankanssa -diipadaapaa. Funtsin, että millä tavalla metsälenkkipostaukset ovat sen arvottomampia kuin mitkään muutkaan harrastuksiin liittyvät postaukset? Homman juju on se, että ihmiset kirjoittelevat blogeihinsa heille innostavista ja tärkeistä aktiviteeteista ja mielenkiinnon kohteista. Jollekin tuollainen aktiviteetti on punttitreeni (kuten mullekin oli jossain vaiheessa), toiselle vaikka koirakisat ja -treenit ja kolmannelle... no, se metsässä kävely koiran kanssa. Sitähän mä kaikista maailman vapaa-ajan aktiviteeteista rakastan kaikista eniten, joten miksi en tekisi siitä postauksia ihkaomaan blogiini. :-)

Ei kommentteja: