lauantai 12. huhtikuuta 2014

"Jotkut menee sekaisin kuusta / jotkut menee sekaisin jostain ihan muusta..."

...kuten vaikka karvojen ajelusta. Sheivailin Siirin vihdoin viime viikonloppuna, ja sen jälkeen sillä napsahti kevät päähän lopullisesti. Ollessani pari päivää poissa kotoa alkuviikosta mies valitti, että Siiri oli ollut ihan mahdoton ja se oli pitänyt esim. teljetä eteiseen peli-illan ajaksi. Kerjäsi kuulemma koko ajan ruokaa ja huomiota, mikä ei ole yhtään Siirin tapaista. Onhan se sellainen antisosiaalinen yhden ihmisen koira ja on koko elämänsä pääasiassa nukkunut autuaita uniaan sisällä kun mitään ei sen osalta tapahdu. Tuota levotonta teputtamista on jatkunut siitä asti, ja voinette ilman sen kummempia selityksiä arvatakin minkälaista meno on ulkona. Niin, kevät. Siirin kymmenes kevät, eikä näille kevätriehoille vieläkään näy loppua. Täälläpä vastaavia tunnelmia parin vuoden takaa.

Näin kevätriehojen aikaan Siirin täydellinen on-off -nappi on siis tosiaankin vähän koetuksella; tuntuu, että ilman järjestettyä toimintaa se sekoaa sukkiinsa täysin. Vaikka oon ollut kotona yleensä vasta viiden-kuuden maissa, niin silti hellyin yhtenä päivänä lähtemään Sipoonkorpeen saakka. Tokoakin on hiukan leikitty, siitä allaoleva video.


Heh, mäpä voisin yhdistää Siirin aktivoinnin ja voimaharjoittelun. Miltäs kuulostaisi kahvakoirailu? Liikkeinä mm. pystysoutu eläimellä, eläimen pyöritys, eläinveto...

Ja joo, seuraaminen on tossa kaamean edistävää, kiitos kevään ja oikeassa kädessä olevan lelun. Yleensä tiuha palkkaus namilla vasemmasta kädestä kyllä palauttaa muutamassa minuutissa elukan oikealle paikalle.

Ei kommentteja: